Perhe- ja pariterapia-lehti on perhe– japariterapiaa sekä perhe- ja verkostokeskeistä työtä tekevien terveydenhuollon, sosiaalihuollon, opetus- ja kasvatusalan sekä sielunhoitotyön työntekijöiden ammattilehti. Lehden lukijakunta muodostuu siis korkeasti ja laajasti koulutetuista ammattilaisista, joista monet työskentelevät lähellä suomalaisia perheitä. Näin ollen kirjoitukset on suunnattava moniammatilliselle perhe- ja pariasiantuntijakunnalle, joka arvostaa asiakeskeistä ja yleisesti kiinnostaviin aiheisiin fokusoitua tekstiä.
Lehti julkaisee artikkeleita käytännössä ja tutkimuksin koetelluista perheterapian ja muiden psykoterapian suuntausten eri työmuodoista ja terapiatyön kehittämisen kannalta kiinnostavista uusista teoreettisista pohdinnoista. Lehdessä julkaistaan myös kirjoituksia terapiatyöhön liittyvistä hankkeista. Lisäksi julkaistaan katsauksia, tapausselostuksia, kirjallisuusarviointeja, haastatteluja, kongressiselosteita, keskustelua ja uutisia. Lehti on tietolähde organisaatioiden ja sosiaalisten systeemien käyttäytymisestä ja kehittämisestä kiinnostuneille. Lehti julkaisee myös vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita lehden ai- hepiiriin liittyen. Vertaisarviointi toteutetaan kirjoittajien määrittelemästä toiveesta.
KÄSIKIRJOITUKSET
Kaikkien kirjoittajien kirjoituksen luonteesta riippumatta on noudatettava seuraavia ohjeita:
• Kirjoittaja ilmoittaa erillisellä otsikkolehdellä nimensä, oppiarvonsa, ammattinimikkeensä, työpaikkansa, työ- ja kotiosoitteensa, puhelinnumeronsa ja sähköpostiosoitteensa.
• Kirjoittaja vastaa mahdollisten kuvien julkaisuoikeuksien saamisesta Perheterapia-lehdelle.
• Lainausten on oltava mahdollisimman lyhyitä ja tarkoituksenmukaisia. Pitkien tekstien napakka referointi on akateemisen kirjoittamisen ydinalueita.
• Käännä itse kaikki lainaukset ja muut vieraskieliset osiot. Vältä vieraskielisiä ilmauksia, jolleivät ne ole todella kääntymättömiä (perheterapiaan liittyvät termit ovat pääsääntöisesti käännettävissä). Käännösvaihtoehdoista voi kysyä suoraan lehden toimitussihteeriltä, joka auttaa mielellään.
• Mikäli kirjoittaja viittaa tutkimuksiin, viittauksessa pitää olla viite. Viittaukset pitää luoda hyvän akateemisen tavan mukaan. Epämääräiset viitteet antavat artikkelistakin epämääräisen kuvan. Jos kirjoittaja haluaa antaa viitteen viitatessaan taideteokseen, esimerkiksi romaniin, viittaamisessa on noudatettava humanistista viitekäytäntöä (viittaus sekä alkukieliseen tekstiin että eniten käytettyyn suomennokseen).
ARTIKKELIT
Lehden artikkeliosastoon tarkoitetut käsikirjoitukset arvioidaan. Käsikirjoitusten tulee olla tiiviitä ja ilmaisultaan viimeisteltyjä. Kaikkien kirjoittajien on noudatettava seuraavia ohjeita:
Artikkeleiden suositeltava laajuus on 3 000–5 000 sanaa.
Artikkelien mukaan liitetään noin 100–150 sanan pituinen tiivistelmä sekä avainsanalista (3–5 avainsanaa).
Pitkiä ja runsaita kursivointeja on syytä välttää.
Alä laita tavuviivoja rivin lopussa jakamaan sanoja vaan kirjoita tekstin jatkuvana ja sanat kokonaisina. Taitto-ohjelma tekee tavutuksen automaattisesti.
Käsikirjoitukset toimitetaan sähköpostin liitetiedostona päätoimittajalle osoitteella [email protected] tai [email protected].
MUUT KÄSIKIRJOITUKSET
Hankkeita esittelevät käsikirjoitukset ja muut käsikirjoitukset toimitetaan sähköpostin liitetiedostoina lehden päätoimittajalle , sähköposti [email protected] tai [email protected] Tekstin muotoilu ja kirjoittajatiedot kuten ”Artikkelit”-kohdassa.
KUVIOT, TAULUKOT JA KUVAT
Jokainen kuvio ja taulukko numeroidaan ja otsikoidaan. Käytetyt lyhenteet tulee selventää.
Artikkelissa käytetyistä kuvioista ja taulukoista tulee toimittaa myös alkuperäiset kuvina (.jpg-muodossa).
Kuvista tulee lähettää parhaat mahdolliset originaalikuvat tai linkki internetsivulle, josta kuva löytyy.
LÄHDEVIITTEET
Lähdeviitteiden merkitsemisessä noudatetaan American Psychological Associationin antamia ohjeita. Ne löytyvät netistä helposti vaikka hakusanoilla APA style tai APA tyyli.
Käytetyt lähteet merkitään tekstiin ilmoittamalla tekijä ja lähteen vuosiluku suluissa, esim. (Gergen & Gergen 1991).
Suorat sitaatit kirjoitetaan alkuperäiskielellä ja myös käännetään. Suorien sitaattien kohdalla ilmoitetaan myös lähteen sivunumero, esim. (Haarakangas 1989, s. 25).
Lähdeluettelossa lähteet (esimerkkinä kirja, kappale toimitetussa teoksessa, aikakauslehtiartikkeli) ilmoitetaan aakkosjärjestyksessä seuraavasti:
Foerster, H. von (1981). Observing Systems. Seaside, CA: Intersystems Publications.
Gergen, K. J. & Gergen, M. M. (1991). Toward Reflexive Methodologies. Teoksessa Steier, F. (toim.) Research and Reflexity. Lontoo: Sage.
Haarakangas, K. (1989). Kriisiryhmä auttaa ihmisen hädässä. Mielenterveys 4, 24–28.
Ongelmatilanteissa toimitussihteeri Okko Makkonen, sähköposti [email protected] auttaa mielellään.
JULKAISUOIKEUDET
Lehden julkaisija Suomen Perheterapiayhdistys ry pidättää oikeuden julkaistuihin kirjoituksiin. Oikeuksien pidättäminen koskee tieteellisesti arvioituja artikkeleita. Kirjoitusten käyttölupia koskevissa asioissa pyydetään kääntymään vastaavan päätoimittajan Juha Metelisen puoleen [email protected]. [ER4]
AIKATAULUT VUODELLE 2020
Aineistot tulee toimittaa seuraavan aikataulun mukaan: