Saamenkielinen käännös Mari Mäkitalon artikkelista AMMATTILAISEN KULTTUURINEN KOMPETENSSI MAHDOLLISTAA LUOTTAMUKSEN SAAMELAISTEN LASTEN JA NUORTEN ERITYISEN VAATIVAN TUEN PALVELUISSA
Abstrákta
Artihkal vuođđuduvvá mu Oulu universitehta Giellagas-instituhtas dahkan pro gradui, mas dutken sápmelaš mánáid, nuoraid ja sin bearrašiid psykososiálalaš doarjaga dárbbu sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid geahččanguovllus. Mun čielggadin, mo Suoma dáláš bálvalanvuogádat vástida sápmelaš álbmoga mánáid ja nuoraid erenoamážit gáibideaddji doarjaga dárbui ja makkár bálvalusaide livččii dárbu. Mun dutken, mo ámmátolbmuid kultuvrralaš gelbbolašvuohta váikkuha sápmelaš áššehasa dovdámii ja láidehussii bálvalusbálgá mielde sihke dasa, mii mearkkašumiid das lea luhtolaš áššehasgaskavuođa hápmašuvvamii. Lassin mun čielggadin bargiid ámmátlaš dárbbuid, mat laktásit skuvlejupmái ja sin barggus geavahuvvon materiálaide. Dutkamuša materiála hábmii sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuide čujuhuvvon elektrovnnalaš jearahallan. Danin go dutkamuš gieđahallá eamiálbmoga, mun lean oahppan eamiálbmotdutkamuša etihka ja válddán dan vuhtii iežan dutkamušas. Ehtalašvuohta eamiálbmotdutkamušas gokčá earret eará servoša mielde váldima, gudnejahttima ja iešmearridanvuoigatvuođa sihke dieđu máhcaheami servošii. Dutkamuša bohtosiin čielgá, ahte sápmelaš mánáid ja nuoraid sihke sin bearrašiid psykososiálalaš doarjaga bálvalusain luohttámuš ja ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuohta badjánit mearkkašahtti rollii duođalaččat ovttaveardásaš ja lihkostuvvan áššehasgaskavuođas. Dutkamuša bohtosat bidjet árbevirolaš áddejumi dásseárvosaš ja ovttaveardásaš bálvalusain gažaldatvuložin. Bohtosat bidjet maid suokkardallat, leago almmolaš áddejupmi dásseárvvu ollašuvvamis valida, go buohkaide fállojuvvo seammalágan psykososiálalaš doarjja vuođđo- já gáibideaddji dási bálvalusain áššehasa gielas dahje kultuvrras beroškeahttá.
Čoavddasánit: kultuvrralaš gelbbolašvuohta, psykososiálalaš doarjja, luohttámuš.
Láidehus
Almmolaš áddejumi mielde suopmelaš sosiála- já dearvvasvuođafuolahusas lea alla dássi (Karvonen & Kestilä, 2019). Sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa ođasmahttima mielde vigget čielggasmahttit ja loktet bálvalusa dási ain eambbo sihke lasihit bálvalusaid fidnema ja juksama ovttaveardásašvuođa. Dat, ahte dássi lea allat ja struktuvrrat leat ortnegis, orru goittotge doallamin deaivása dušše váldoálbmoga bálvalusain (Erholtz je., 2021). Ruossalasvuohta šaddá das, ahte sápmelaš mánát ja nuorat eai oaččo Suomas lága eaktudan vugiin sidjiide heivvolaš sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa, erenoamážit mielladearvvasvuođa ja gáibideaddji erenoamášdási bálvalusaid, vaikko suomagielat bálvalusaid bálvalusstruktuvra livččii iehčanis ortnegis.
Min álbmoga buresbirgema ja dearvvasvuođa dutkit gávnnahit bohtosiid vuođul, ahte suopmelaččaid buresbirgen lea buorre dásis (Karvonen & Kestilä, 2019). Dáid fuomášumiin fuolakeahttá Suomas leat guhká bistán buresbirgenerohusat, mat dihttojit sosioekonomalaš erohusaid lassin sohkabeali, čearddalaš duogáža ja eatnandieđalaš guovllu oasil. Čearddalašvuođa ja sohkaduogáža mieldásaš dearvvasvuođa- ja buresbirgenerohusat dihttojit Suomas sierra álbmotjoavkkuin. Dat čájehit min servvodaga gearddálašvuođa ja hierarkiija sihke buresbirgema sierranemiid, maid gáržžideapmái gánnehivččii bidjat návccaid. Erohusat dihttojit erenoamážit mielladearvvasvuođas, fysalaš doaibmannávccaid sihke eallinvuohkebuohccivuođaid riskadahkkiin. Maiddái sosiálalaš buresbirgemis ja eatnánandearvvašvuođas fuomášit erohusaid. Erohusaide leat máŋgga siva. Okta dehálamos álbmotjoavkkuid gaskasaš dearvvasvuođaerohus laktása olbmuid psyhkalaš buresbirgemii. Mielladearvvasvuođadávdamearkkaid stuorát dihtton ii vealttakeahttá oidno mielladearvvasvuođabálvalusaid stuorát geavaheapmin, baicca gažaldat sáhttá leat bálvalusaid vuollegeaveheamis. Oassi buresbirgenerohusain guoská sohkaduogážis fuolakeahttá olles álbmogii. Vealaheami vásáhusat ja váikkuhusat buresbirgemii lasihit buresbirgenerohusaid erenoamážit olgoriikkalaš sohkaduogážis boahtti álbmoga ja sámegielat álbmoga gaskkas.
Gáibideaddjimus erenoamáš máhtu dárbbašeaddji áššehasjoavkkut sierra bálvalusain leat dakkárat, mat gáibidit sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuin gáibideaddjimus erenoamáš máhtu dego mánáidsuodjalanbálvalusat, gárrenávnnasbálvalusat sihke mánáid ja nuoraid mielladearvvasvuođabálvalusat (THL, 2022). Erenoamáš máhttui gullet maiddái gáibideaddji earrobálvalusat, dorvobáikebálvalusat, gáibideaddjimus veahkaváldebargu, olmmošgávppi ja biinnideami oaffarat, máná dahje nuora seksuálalaš ávkkástallan dahje illasteapmi dahje dan eahpádus. Gáibideaddjimus erenoamáš máhtu gáibideaddji bálvalusat leat váddásit traumatiserejuvvon mánáid ja sin bearrašiid dikšun ja doarjja. Lassin máŋggasuorggat gáibideaddji doarjagii gullet árrabajásgeassin, ovda- ja vuođđooahpahusa mánát ja nuorat, geat dárbbašit máŋggasuorggat doarjaga oahppamii ja skuvlavázzima doarjaga oahppiidfuolahusbálvalusa lassin. Gáibideaddjimus erenoamáš máhttu leat maiddái hárvenaš váttisvuođat dego duođalaš ja hárvenaš rihkkosiidda sujalaš mánáid dutkan ja dikšun sihke váddásit lámis ja bázahallan mánáid, nuoraid ja sin bearrašiid máŋggasuorggat erenoamášbálvalusat ja gáibideaddji mánáidsuodjalusa sadjásašfuolahusa dikšuma dahje veajuiduhttima dárbbašeaddji mánát ja nuorat. Almmolaš oainnu mielde oasi spesiálabuohccedikšumii láidejuvvon vuolleahkásaš mánáin livččii sáhttán veahkehit jo vuođđodási bálvalusain, juos rivttesáigásaš stivren rivttes dikšunbálgái ollašuvašii dávjjit (ITLA, 2020).
Sápmelaččaid buresbirgemis, dearvvasvuođas ja dearvvasvuođaerohusain ii leat fidnemis dutkojuvvon dahje systemáhtalaččat dahkkojuvvon statistihkkan biddjojuvvon diehtu (Juutilainen, 2017). Dát bidjá hástalusa bálvalusaid ovddideapmái.. Sápmelaš mánáid ja nuoraid buohta rivttesáigásaš ja rivttes dikšunbálgái láiden mearkkašivččii earret eará dan, ahte máná dahje nuora dikšu ámmátolbmos livččii giela- ja kultuvrra mieldásaš diehtu ja máhttu sihke geavahanláhkái sámegielat materiála (Mäkitalo, 2021a). Dearvvasvuođa ja buresbirgema lágádus konsentrere válde- ja sisafárrejeaddjiálbmogii, maid birra lea álkit fidnet registtardieđuid (Majlander ym., 2021). Riikkaidgaskasaš dutkamušaid mielde eamiálbmogiid dearvvasvuođaerohusat leat oalle láhkái assimilašuvnna vásáhusaid, koloniserema ja servvodaga struktuvrrain gávdnojeaddji vealaheapmi čuovvumuššan šaddi ja olles servošiid áiti dearvvasvuođariskkaid bohtosat (Mäkitalo, 2021a). Jáhkkimis ovdal máinnašuvvon dearvvasvuođaerohusat leat maiddái suopmelaččaid ja sápmelaččaid gaskkas.
Suoma stáhta ovdalaš sámepolitihkka sihke ovddit geavadagain otná beaivái olaheaddji struktuvrralaš vealaheapmi váikkuha ain dálá sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid struktuvrii (Heikkilä ym., 2019). Dáláš bálvalusmálle ii váldde sámegielat álbmoga bálvalusdárbbuid doarvái vuhtii. Sámegielat álbmoga psykososiálalaš doarjaga dárbu lea oktavuođas váldoálbmoga ja suopmelaš servvodaga hábmen oppalašvuhtii. Lappis ovdamearkka dihte ovddit suopmelaš skuvlalágádus ja dan ásodagat luvvededje sámemánáid beaktilit iežaset kultuvrras ja gielain (Lehtola, 2022). Dalle ásodagain sámegiela hálli mánát ja nuorat eai ožžon geavahit eatnigielaideaset, dan sajis sámegielaid geavaheamis ráŋggáštedje. Seammá láhkái sápmelaš mánáid borramušhárjánumit nuppástuvve masa oalát suopmelaš borramušaide, mii dagahii sidjiide dušši gillámuša. Das leat dan maŋŋá leamaš duođalaš ja guhkesáigásaš čuovvumušat sámegielaide ja kultuvrii sihke sámegielat álbmoga luohttámuššii váldoálbmogii ja suopmelaš bálvalusstruktuvrii.
Sápmelaš mánáide, nuoraide ja bearrašiidda fállojuvvo ain dávjá dušše suomagielat bálvaleapmi ja ámmátolbmuid kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea unni (Mäkitalo, 2022). Dan čuovvumuššan áššehasa dovdán sáhttá hedjonit dahje luhtolaš áššehasgaskavuohta báhcit hápmašuvakeahttá. Juos ámmátolbmos lea doarvái kultuvrralaš gelbbolašvuohta, son dovdá sápmelaš áššehasa, luhtolaš gaskavuohta šaddá vejolažžan ja áššehas stivrejuvvo rivttes áiggi rivttes dikšunbálgái.
Teorehtalaš doahpagat
Kultuvrralaš gelbbolašvuohta
Kultuvrralaš gelbbolašvuohta sisttisdoallá vihtta sierra oasi (Kaarlela, 2022; Mäkitalo, 2021a). Kultursensitiivvalašvuohta mearkkaša dan, ahte kultursensitiivvalaččat doaimmadettiinis olmmoš čájeha duohta hálu áddet nuppi. Son gudnejahttá ja doaladuvvá positiivvalaččat nuppi olbmo duogážii ja árvvuide. Kultursensitiivvalaš olmmoš háliida ovddidit iežas kultuvrralaš máhtu ja háliida deaivvadit máŋggakultuvrralaš olbmuid. Kultursensitiivvalašvuohta lea kultuvrraid gaskasaš erohusaid ádden ja dáidu máhttit váldit olbmuid individuálalaš dárbbuid vuhtii. Dasa gullá vuostáiváldinmáhttu ja rabasvuohta. Nubbi oassi lea kulturdiđolašvuohta, mii mearkkaša dan, ahte olmmoš lea seassan iežas kulturduogáža čiekŋalit sihke suokkardallan ovdagáttuidis sihke jurdagiiddis alcces vieres kultuvrra ektui. Goalmmát oassi gokčá kultuvrralaš dieđu, man ánssus olbmos lea doarvái diehtu ja áddejupmi iešguđetge kultuvrrain sihke nuppi kultuvrras boahtti olbmo oainnuin, erohusain ja ovttaláganvuođain. Njealját oassi lea kultuvrralaš máhttu. Dat mearkkaša dan, ahte olbmos lea máhttu čohkket kultuvrralaččat mearkkašeaddji dieđu ja ahte sus lea máhttu doaibmat máŋggakultuvrralaš diliin ja deaivvademiin kultursensitiivvalaččat. Viđat oassi gokčá kultuvrralaš gávnnadeami, mas olmmoš doaibmá ovttatmano vuorrováikkuhusas nuppiin kultuvrrain boahtti olbmuiguin. Dat mearkkaša vealatmeahttun atmosfeara ja dan láhčima sihke nuppiin kultuvrrain boahtti olbmuid eakti gudnejahttima ja singuin gávnnadeami.
Psykososiálalaš doarjja
Psykososiálalaš doarjja áddejuvvo viiddes badjedoaban doaimmaide, mat lágiduvvojit ráddjet searvvuš- dahje stuorralihkohisvuođaid dahje eará erenoamáš diliid dagahan čuovvumušaid olbmuide (Erholtz ym., 2021). Mihttomearrin lea álkidit ja duostut psyhkalaš streassa, muhto psykososiálalaš doarjagiin oaivvildit maiddái ekonomalaš ja sosiálalaš gažaldagaide laktáseaddji doarjaga ja veahkehandoaimmaid. Psykososiálalaš doarjaga sáhttet fállat sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid lassin goalmmát sektora doaibmit.
Sámeservoša psykososiálalaš doarjaga erenoamáš iešvuođat laktásit psykososiálalaš doarjaga ollašuhttiid doarvái buorre kultuvrralaš dovdamuššii ja sámegielaid dáidui sihke doarvái buorre vuođđodieđuide sápmelaččaid historjjás (Erholtz ym., 2021). Verddedoarjagis ja servoša siskkáldas veahkis lea stuorra rolla. Dál álgán duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna bargu lea bajidan olbmuin fuola das, ahte vealaheapmi ja negatiivvalaš doaladumit lassánit. Sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadankommišuvdnabarggu áigásaš psykososiálalaš doarjaga árvovuđđui gullet luohttámuš, iešmearridanvuoigatvuohta, olbmuid gudnejahttin sihke searvevuohta.
Luohttámuš
Sápmelaš kultuvrras luohttámuš laktása birgema doahpagii, man ovdamearkka dihte Aimo Aikio (2010) gálgá barggustis Olmmošhan gal birge. Su mielde birgemii váikkuhit olbmo eallinvuohki ja máilmmioaidnu. Birgema árvovuođu ja vuođu hábme buorre eallin ja dat meroštallá birgema vuogi. Birgema sáhtášii dánu geahččat servvodagas marginaliserema vuostegeahčin. Luohttámuša doahpagii váikkuha sápmelaš kultuvrras dehálažžan nana luondduoktavuohta, mii doaibmá nannejeaddji dahkkin mánáid ja vánhemiid gaskkas. Olbmo nana gaskavuohta lundui ja mánáide addojuvvon ahkedási mieldásaš ovddasvástádus nanne luohttámuša seammás go dat hábme friddjavuođa áddejumi. Sápmelaš bajásgeassimis deattuhuvvo máná fysalaš ja vuoiŋŋalaš rájáid suddjen dánu, ahte mánná oažžu hábmet iežas rájáid ja leat suojis daid siste sihke seammás geahččalit iežas rájáid iežas lunddolaš leavttuin. Sápmelaš servošis máná rájáid gudnejahttet ja dat lasiha luohttámuša máná ja ollesolbmo gaskkas. Sápmelaš kultuvrras luohttámuša nanne dat, ahte mánná lea ollesolbmuin seammá árvosaš ja su olmmošárvvu deattuhit, oaiviliid guldalit ja daid gudnejahttet. Ságastallamiidda vigget gávdnat vuogas dili, vuorroságastallama áiggi suokkardallat dárkilit ja das leat fiinnadovddolaččat. Gudnejahttima ja árvvusatnima vuođđun lea dásseveardásašvuohta (Keskitalo ym., 2019).
Luohttámuš áššehasgaskavuođas laktása dasa, ahte giela ja kultuvrra mieldásaš doarjaga fállan dagaha luohttámuša šaddama, goas olbmot sáhttet hállat friddjat áššiineaset (Erholtz ym., 2021). Iešmearridanvuoigatvuođa árvovuođđu laktása dasa, ahte sápmelaččat leat vásihan iežaset leat historjjálaš áiggiid rájes cuvkejuvvon, dulbmojuvvon ja máŋgga láhkái rivvejuvvon. Iešmearrideami árvovuođđu lea dehálaš, vai olbmot sáhttet vásihit iežaset oažžut olmmošárvvuset ruovttoluotta. Gudnejahttima árvovuođđu laktása vuorrováikkuhussii, mas olbmuid gávnnadit gudnejahttimiin, rahpasit sihke áddemiin ja dásseveardásaččat. Searvevuođa árvovuođđu laktása sápmelaččaid oktiigullevašvuhtii oktan álbmogin, mas sogaid mearkkašupmi deattuhuvvo ovdamearkka dihte boazodoalus.
Luohttámuššii laktása maiddái dat, ahte sápmelaččaid assimilašuvdnavásáhusat ja daid dagahan traumáhtalaš vásáhusat eai leat ráddjejuvvon vássánáigái, baicca daid bajásdollet dálá servvodaga struktuvrrain gávdnojeaddji vealaheaddji dilit (gea. omd. Lehtola, 2022 ja Rasmus, 2008). Traumaid sáhttet dagahit giela ja kultuvrra massin, eallinvejolašvuođaid hedjoneapmi sihke sámeservoša eallinfámolašvuođa ja sosiálalaš gođđosiid cuovkaneapmi (Erholtz ym., 2021). Dát leat sihke searvvuš- ja individuáladási vásáhusat, mat leat botnjasan nuppiidasaset servoša bearrašiid ja sogaid gillámuša vásáhusaid bokte. Dát vásáhusat leat dagahan sápmelaččaide sohkabuolvvas nubbái joatkašuvvi viggamuša birget fámuid badjelge. Dákkár doaibman sáhttá šaddat dábálažžan olbmuid árgabeaivvis ja báhcit váldoálbmogis fuomáškeahttá.
DUTKAMUŠA OLLAŠUHTTIN
Dutkamušgažaldagat ja dutkamuša mihttomearit
Sámegielat álbmoga buresbirgemis ja dearvvasvuođas lea fidnemis hui unnán dutkojuvvon diehtu, go čearddalaš registariidda vuođđuduvvi data ii leat fidnemis (Mäkitalo, 2022). Dego láidehusas daddjui, systemáhtalaš ja dutkojuvvon dieđu váilun dagaha stuorra hástalusa bálvalusaid ordnemii. Ođđa, sápmelaš kultuvrra ja eamiálbmotdutkamuša árvvuid mieldásaš dutkamušdiehtu dárbbašuvvo sakka, vai bálvalusaid ovddideapmi dieđu vuođul livččii vejolaš. Mu dutkamuša mihttomearrin lei buvttadit iežan oasil dárbbašuvvon dieđu sápmelaš mánáid, nuoraid ja bearrašiid psykososiálalaš doarjaga dárbbus ja dasa váikkuheaddji dahkkiin.
Mu váldoulbmilin lei čielggadit sápmelaš mánáid, nuoraid ja sin bearrašiid psykososiálalaš doarjaga dárbbu ja ordnema vugiid. Mun ohcen vástádusaid njeljiin vuollegažaldagaiguin: Makkár erenoamáš dási gáibideaddji doarjaga bálvalusaide sápmelaš mánáin, nuorain ja sin bearrašiin lea dárbu ja manin (1). Mun lahkonin dán gažaldaga sápmelaččaid historjjá ja servvodatlaš dáhpáhusaid guovllus. Go dárbbu ruohttasat leat áiggi dáfus sihke mannan ja dálá áiggis, mun guoskkastin dutkamušastan maiddái sohkabuolvvaid bajideami ja dan, maid mii diehtit sámeservoša mánáid ja nuoraid sihke sin bearrašiid psykososiálalaš doarjaga bálvalusaide beassamis.
Mun vikkan iežan dutkamušas čielggadit maiddái, mo ámmátolbmuid kultuvrralaš gelbbolašvuohta váikkuha sámegielat áššehasa dovdámii ja bálvalusaide láidemii sihke manin áššehasa dovdán lea áššehasgaskavuođas nu mearkkašahtti (2). Lassin mun jerren, mo ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuohta váikkuha luohttámuša šaddamii áššehasgaskavuođas sápmelaš áššehasain, manin luohttámuš ii šatta ja mii das čuovvu sihke mat áššit váikkuhit luohttámuša šaddamii (3). Mun bidjen mihttomearrin maiddái čielggadit, makkár ámmátlaš dárbbut sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuin leat kultuvrralaš gelbbolašvuođa ektui, ja maid sii dárbbašit iežaset barggu doarjjan (4).
Materiála ja metodologiija
Mun ledjen čakčat 2021 mielde ráhkadeamen Davviguovllu máhtto- ja doarjjaguovddážiin (MD-guovddážiin; suom. Pohjoisen osaamis- ja tukikeskus, OT-keskus)[NJ1] , Sámedikkiin, Lappi buohccedikšunbiiriin ja Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttoguovddážiin ja eará áššedovdiiguin dárbojearahallama sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuide, geat barget sápmelaš mánáiguin, nuoraiguin ja bearrašiiguin (Mäkitalo, 2021b). Mun ožžon vejolašvuođa ja lobi geavahit jearahallama vástádusaid iežan pro gradus. Máhtto- ja doarjjaguovddáš lea ođđa, gaskandagu bálvalusstruktuvra, mii boahtá sihkkarastit gáibideaddjimus erenoamáš máhtu ja máŋggadieđalašvuođa gáibideaddji bálvalusaid Suomas (THL, 2022). Dan bargguide boahtá gullat dutkan- ja ovddidanbargu sihke doarjaga fállan mánáiguin, nuoraiguin ja bearrašiiguin bargi ámmátolbmuide erenoamážit hástaleaddji diliin. Dat boahtá doaibmat fierpmádaga láhkái. MD-guovddážat leat vihtta, main okta lea Davviguovllu MD-guovddáš.
Jearahallama mihttomearrin lea čohkket sámeservoša mánáid, nuoraid ja bearrašiid erenoamážit gáibideaddji doarjaga dárbbuid, maid várás Davviguovllu MD-guovddáža sáhttá hukset ja maidda guovddáža bálvalusaiguin háliidit vástidit. Jearahallama vehkiin vigge hábmet gova das, mo Davviguovllu MD-guovddáš fierpmádagaidisguin sáhtášii fállat máŋggasuorggat doarjaga, bálvalusaid ja nannet máhtu sámegielat álbmoga dárbbuide. Lassin mihttomearrin lei oažžut dieđu ámmátolbmuid oainnuin erenoamáš gáibideaddji bálvalusaid dárbbuin sihke ámmátlaš skuvlendárbbuin, mat laktásit giela ja kultuvrra mieldásaš máhttui. Ámmátolbmuid sávve maiddái buktit ovdan ovddidansávaldagaid máhtto- ja doarjjaguovddážii. Jearahallamiin kártejedje lassin dieđu sápmelaš áššehas dovdámis ja dan mearkkašumis. Suoma- ja golmma sámegillii dahkkojuvvon jearahallan sáddejuvvui šleađgapoasttain 343 sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmui, geat barget sápmelaš mánáiguin, nuoraiguin ja sin bearrašiiguin. Vástádusat bohte 61 ámmátolbmos. Vástádusain 44 bohte sápmelaččaid ruovttuguovllus.
Dutkanetihkka
Eamiálbmotdutkamuša ehtalaš vuolggasajiide gullá kultuvrralaš reflekšuvdna, man mihttomearrin lea áiccadit kultuvrralaš erenoamáš iešvuođaid (Heikkilä ym., 2019). Sápmelaš kultuvrras dat mearkkaša kultuvrralaš gávnnadeami vuhtiiváldi vuolggasajiid, mat leat gudnejahtti ja heivvolaš geavadagat ja mat čuvvot sápmelaš kultuvrra árvvuid ja dábiid. Buot kultuvrralaš gávnnadeamis dárbbašuvvo kultuvrralaš suokkardallan, mii dahká máŋggakultuvrralaš servošis doaibmama vejolažžan. Dat lasiha maiddái dutkiid iešipmárdusa iežaset kultuvrralaš duogážis sihke dieđaservoša dohkkehan doaibmanvugiid.
Go sámedutkamušas eai leat vel iežas dutkanehtalaš rávvagat, mun dorvvastin dutkamušastan erenoamážit Buorre eallin -dutkanfidnus evttohuvvon dutkanehtalaš meannudemiid ovddidanbargui (Heikkilä je., 2019) muhto maiddái sosiála- ja dearvvasvuođasuorggi ehtalaš vuđđui (ETENE, 2011) sihke dutkanehtalaš ráđđádallangotti buori dieđalaš geavadaga rávvagiidda (TENK, 2022).
Mun čuvvon dutkamušas eamiálbmotdutkamuša dutkanehtalaš prinsihpaid: mu dutkamušas ožžojuvvon dieđu sáhtášii ávkkástallat sámeservoša buorrin nu bures go vejolaš sihke dan, ahte sámesearvvuš lea leamaš aktiivvalaš dutkanproseassa oasálažžan.
BOHTOSAT
Mu dutkamušas albmanii, ahte bálvalusaid dárbu lea oktavuođas sámegielat álbmoga ja váldoálbmoga historjjá ja servvodaga hábmen oppalašvuhtii, mas eanangeavahanvuoigatvuođaid, skuvlavuogádaga ja sápmelaččaid ásodatáiggiid vahágahtti vásáhusat leat leamaš ja leat ain njuolgga oktavuođas psykososiálalaš doarjaga dárbui. Historjjá dáhpáhusat ja servvodaga bajásdoallan vealaheaddji struktuvrrat eat dagahan traumaid sohkabuolvvaid badjel ja lasihit dánu psykososiálalaš doarjaga dárbbu. Dat albmanit giela ja kultuvrra massimin sihke eallinvejolašvuođaid gáržumin. Mu áicamuš lea, ahte sámeálbmoga psykososiálalaš doarjaga dárbbus sáhttá oaidnit buđđosemiid. Mu dutkamuša bohtosat čájehedje sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmuid váilevašvuođaid kultuvrralaš máhtus, sin barggusteaset dárbbašan sámegielat materiála váni sihke sámegielaid oahppama ja geardduheami dárbbuid.
Vuosttamužžan mun čielggadin, makkár erenoamáš dási gáibideaddji doarjaga bálvalusaide sápmelaš mánáin, nuorain ja sin bearrašiin lea dárbu ja manin. Dáid kártejin ovdamearkka dihte gažaldagaiguin: “Maidda gáibideaddjimus erenoamáš máhtu gáibideaddji bálvalusaide livččii leamaš dárbu sápmelaš áššehasaiguin barggadettiinat, muhto bálvalusat eai leat leamaš fidnemis? Dahje “Juos háliidat, sáhtát muitalit dárkilappot, juos leat barggustat fuobmán ahte sámeservošis leat muhtin erenoamáš gáibideaddjimus erenoamáš máhtu gáibideaddji bálvalusaid dárbbut.”
Ámmátolbmuid addin vástádusaid vuođu čielggai, ahte sápmelaš mánát, nuorat ja bearrašat dárbbašit sámegielat ja sápmelaš kultuvrra vuhtiiváldi psykososiálalaš doarjaga. Albmanii, ahte sámeservoša mánáide, nuoraide ja sin bearrašiidda fállet dávjá dušše suomagielat bálvalusaid. Lassin sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa máŋggaámmátlaš máhttu lea váldegottálaččat bieđgguid. Vástideaddjiid mielde dávjá buot gáibideaddjimus diliin leahkki mánáid, nuoraid ja bearrašiid sirdet dikšunbálgás nubbái, eaige sin veahket doarvái buorre vugiin dahje rivttes áiggis. Dás šaddá máŋggageardánis čuolbma, mii sáhttá áiggi mielde geardašuvvat ain ja sirdašuvvat sohkabuolvvaid badjel. Vástádusaid mielde mánáid ja nuoraid psykososiálalaš doarjaga bálvalusain lea erenoamáš dehálaš, ahte beaktilis divššu fidnešii jođánit ja álkit. Dát gáibida olles bálvalangollosa sávnnjehis doaibmama.
Nubbin mun čielggadin, mo ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuohta váikkuha sápmelaš áššehasa dovdámii ja bálvalusaide láidemii. Dát jerrojuvvui ovdamearkka dihte dáhttumiin ámmátolbmuid válddahallat dovdáma mearkkašumi barggusteaset ja dan, mo sin bargui váikkuha, juos sii eai dovdá sámegielat áššehasa. Vástádusain čielggai, ahte sápmelaš mánáid, nuoraid ja bearrašiid dáláš psykososiálalaš doarjaga lusa beassan lea bisttiheapmi. Dasa oidne máŋgga siva. Ámmátlaš kultuvrralaš gelbbolašvuođa dássi ja mearri váikkuhit dasa, mainna lágiin son nagoda váldit vuhtii sápmelaš máná, nuora ja bearraša giela ja kultuvrra. Dánu ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea guovddáš rollas psykososiálalaš doarjagis. Dat, man olu ja man dásis ámmátolbmos lea kultuvrralaš gelbbolašvuohta, váikkuha buori áššehasgaskavuođa šaddamii.
Kultuvrralaš gelbbolašvuođa dássi ja mearri váikkuhit dasa, mo ámmátolmmoš dovdá áššehasas sápmelažžan. Dovdámeahttunvuohta orru leamen stuorra hástalus, mii heajuda sápmelaš máná ja nuora veahki oažžuma rivttesáigásašvuođa, diagnosa bidjama ja dan riektavuođa. Dovdámeahttunvuođa dihte ámmátolbmuid árvvoštallama bohtosat sáhttet váikkuhit vahágahtti vugiin sápmelaš máná ja nuora veahki oažžumii. Dovdámeahttunvuođas leat maiddái duođalaš čuovvumušat joatkkadikšui láidemis. Juos áššehasa eai dovdá giela ja kultuvrra mieldásaččat, sáhttá navdit, ahte son ii gullojuvvo iige danin veahkehuvvo. Psykososiálalaš doarjaga lusa ohcaleami iskkan sáhttá sápmelaš birgema doahpaga ja bálvalusaide ohcaleami šielmmá dihte báhcit áššehasa áidna geahččaleapmin oažžut veahki.
Goalmmádin mun čielggadin, mo ámmátlaš kultuvrralaš gelbbolašvuohta váikkuha luohttámuša šaddamii ja manin dat sáhttá leat muhtimin váttis. Dasa bođii vástádus analyseremiin earret eará čuovvovaš nággosiid: “Mun vásihan, ahte dovddan iežan barggu dáfus doarvái bures sápmelaš kultuvrra ja servvodaga” sihke “Mu sápmelaš áššehasain leat bálvalusain ovddit vásáhusat, mat dahket luhtolaš áššehasgaskavuođa hábmema váddásabbon”. Danin go luohttámuš vuođđuduvvá ovttaskas olbmuid vásáhusaide, eamiálbmogiin nannosit maiddái servoša vásáhusaid bokte, das lea stuorra mearkkašupmi áššehasgaskavuođas. Luohttámuša hápmašuvvamii sápmelaš áššehasgaskavuođas váikkuha ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuođa dássi. Juos dat lea váilevaš dahje dat ii leat, luohttámuš ii hápmašuva ja áššehas ii gullojuvvo doarvái dahje rivttes vugiin. Ámmátolbmo doaladupmi sáhttá eksponeret sápmelaš máná duođalaš vealaheapmái dalle, go ámmátolmmoš vásiha, ahte sápmelaš áššehasa dovdámis ii leat mearkkašupmi. Seammá oktavuođas ámmátolmmoš atná dávjá sámegielaid geavaheami mearkkašmeahttumin. Sámegielaid mearkkašmeahttumin atnin laktása dávjá maiddái ámmátolbmo sámegiela máhtekeahtesvuhtii dahje máhtu bisttehisvuhtii.
Mu dutkamuša máŋggabealádamos fuomášupmi čájehii, ahte juos ámmátolbmot dovdájedje sápmelaš áššehasa, dovdán adnui erenoamáš dehálažžan luhtolaš áššehasgaskavuođa vejolažžan šaddamii. Dat adnui dehálažžan maiddái eakti gávnnadeami dáfus ja dovdáma bokte rivttes veahke fállan ja joatkkadikšui láiden šadde vejolažžan. Iežas áššehasa dovdájeaddji ámmátolmmoš dovdái seammás maiddái struktuvrrain leahkki vealaheami. Vástádusat čájehedje, ahte sápmelaš áššehasa dovdámis lea oktavuohta luohttámuššii, eakti gávnnadeapmái, divššu dássái sihke vealaheami sierra hámiid dovdámii. Sámegielat álbmoga mánáid, nuoraid ja bearrašiid psykososiálalaš doarjaga bálvalandárbbuid dáfus dehálamos boađus laktásii sohkabuolvvaid badjel vásihuvvon traumaide, giela massimii laktáseaddji traumaide sihke alla šielbmái dáhtut bálvalusain veahki. Dát kártejuvvojedje bivdimiin ámmátolbmuid válljet válmmašin listui biddjojuvvon eamiálbmogiid buresbirgemii váikkuheaddji dahkkiid.
Njealjádin mun čielggadin vástideaddjiid ámmátlaš dárbbuid, mat laktásedje skuvlemii ja materiálaide. Dat kártejuvvojedje jearramiin ovdamearkka dihte: “Mat leat du mielas guovddáš erenoamáš- ja gáibideaddji bálvalusaid máhtu nannejeaddji skuvlendárbbut sámegielaid ja sápmelaš kultuvrra ektui?”Mu dutkamuša bohtosiin albmanii, ahte sápmelaččaid psykososiálalaš doarjaga fálli ámmátolbmuin galggašii leat doarvái kultuvrralaš máhttu doarju skuvlejupmi ja áddejupmi sihke muhtin veardde sámegiela dáidu. Ámmátolbmo kultuvrralaš máhttu šaddá nu mearkkašahtti dahkkin áššehasgaskavuođas, ahte boahttevuođas sápmelaččaid bálvalusaid plánemis galggašii suokkardallat, mo kultuvrralaš máhttu seailluhuvvo ovdamearkka dihte ámmátolbmuid dievasmahttinskuvlejumiiguin dahje go ovdánahttet sápmelaččaid sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid. Maiddái Suoma stáhta ja sápmelaččaid duohtavuohta- ja soabadanproseassa lihkostuvvan gáibida kultuvrralaš gelbbolašvuođa fuomášumi psykososiálalaš doarjagis.
Ámmátolbmuid geavahan bargogiella sápmelaš áššehasaiguin lea suomagiella, juos ámmátolbmos ii leat ollenge sámegielaid gielladáidu. Dain dáhpáhusain ámmátolbmot eai maiddái ane iežaset áššehasa dovdáma dehálaš dahkkin barggus. Justa sin doaladupmi das, ahte gielas ii leat miige mearkkašumiid gávnnadeapmái, sisttisdoallá stuorra vealaheami riskka. Dat ámmátolbmot, geat máhttet vehá muhtin sámegiela, váillahit dávjá roahkasmahttima giela hállamis ja sis livččii motivašuvdna geavahit dan barggus.
Dulkka geavaheapmi psykososiálalaš doarjaga bálvalusain ii reahkká dáhkidit sápmelaš mánáid, nuoraid ja bearrašiid divššu alla dási. Ámmátolbmuin lea unnán diehtu rájáid rasttildeaddji dikšui láidemis, nu ahte dán galggašii seassat diehtoteknihkalaš doaibmama dáfus. Vaikko bargu lea boahttevuođas olu ja dat sáhttá orrut viehka stuorra oppalašvuohtan[NJ2] , gánneha muitit, ahte ovttaskas daguin, guhkesáigásaš ja mearrediđolaš kárten-, plánen- ja ovddidanbargguin sáhttit lihkostuvvat stáđásmahttit sápmelaš mánáid, nuoraid ja bearrašiid psykososiálalaš doarjaga bálvalusaid.
SUOKKARDALLAN
Dán dutkamuša ulbmilin lei čielggadit sápmelaš mánáid, nuoraid ja sin bearrašiid psykososiálalaš doarjaga dárbbu ja ordnema vugiid. Dutkamuša mielde sámegielat álbmoga mánáid, nuoraid ja bearrašiid erenoamáš dási gáibideaddji bálvalusaid dárbu lea giela ja kultuvrra mieldásaš psykososiálalaš doarjja, man fidnen adnui menddo vánisin. Dutkamušas čielggai, ahte ámmátolbmo kultuvrralaš gelbbolašvuohta lea čatnosis sápmelaš áššehasa kultuvrra mieldásaš dovdámii. Doarvái buorre dovdán veahkehii vealaheami dovdáma ja dasa beali váldima. Juos ámmátolbmos ii leat doarvái kultuvrralaš gelbbolašvuohta, áššehasas lea riska láidestuvvot boastto dikšunbálgái, dikšun sáhttá ádjánit ja feaillaid riska bohtosiid dulkomis stuorru. Dutkamuša bohtosiid mielde ámmátolbmo bistemeahttun kultuvrralaš gelbbolašvuohta váttásmahttá luhtolaš áššehasgaskavuođa šaddama. Čielggai maid, ahte juos ámmátolmmoš ii máhtán ovttage sámegiela, son ii atnán dovdáma dehálaš dahkkin barggustis. Ámmátolbmot vásihedje skuvlendárbun sámegiela lasseskuvlejumiid, kultuvrralaš máhtu doarju skuvlema sihke barggus geavahahtti sámegielat materiálaid.
Ovddit dutkamušat, raportat ja čielggadeamit leat eanáš guovdilastán sámegielat bálvalusaide ja vásihuvvon bálvalanduđavašvuhtii (gea. omd. Arola, 2021; Heikkilä je., 2019; Lehtola & Ruotsala, 2017; Miettunen, 2021). Sámegielat álbmoga buresbirgema ja dearvvasvuođa dilis lea unnán dutkojuvvon ja čuvvojuvvon diehtu. Dán dutkamuša bohtosat šaddet dehálaš rollii, go sámegielat álbmoga psykososiálalaš doarjaga bálvalusaid ja ámmátolbmuid skuvlemiid ovdánahttet vástidit mánáid, nuoraid ja bearrašiid dárbbuid. Bálvalusain galggašii váldit vuhtii mánná- ja bearašvuolggusvuođa sihke sierra ámmátjoavkkuid ja doaibmiid njuovžilis ovttasbarggu. Ovdánahttin- ja plánenbarggus galggašii sihkkarastit máŋggasuorggat árvvoštallama, vai bálvalus juvssašii álkit daid mánáid, nuoraid ja bearrašiid, geat dárbbašit psykososiálalaš doarjaga bálvalusaid. Livččii dehálaš sihkkarastit bálvalusaid alla dási, áššehasvuolggusvuođa ja individuálalašvuođa, bálvalusaid juksama sihke ámmátolbmuid sámegielat ja kultuvrra mieldásaš máhtu. Ámmátolbmuin galggašii leat vejolašvuohta skuvlet iežaset ja čoahkáidit dearvvasvuođa ja buresbirgema ovddideapmái sápmelaš kultuvrra ja searvevuođa fuomášeaddji vugiin.
Dutkanbohtosiid vuođul sávan boahttevuođas dearvvasvuođadiehtagiid ja sámedutkamuša lahkonit máŋggadieđalaš oasseguovlun, man oktasaš mihttomearrin livččii sámegielat álbmoga oppalaš buresbirgema ovddideapmi sihke sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid bissovažžan dahkan. Boahttevuođas sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa vuogáiduvvannávccat sámeservošii heivvolažžan eai galggašii goassige leat válljen- eaige resursagažaldat, baicca sámeálbmot galggašii juksat eastaga haga ja duođai ovttaveardásažžan dahkkojuvvon sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid, ássanbáikkis ja eatnigielas fuolakeahttá. Kultuvrralaš gelbbolašvuođa galggašii lasihit sosiála- já dearvvasvuođafuolahussii sihke bajásgeassinsuorgái gullevaš vuođđoáššin, mii vuogáiduvvá kultuvrra ja áiggi mielde.
Go mun oahppašuvven dutkamuša ovdánettiin dárkilabbot sápmelaččaid psykososiálalaš doarjaga bálvalusaide dahje dasa, ahte dat eai leat, šadde lasi gažaldagat. Man olu sápmelaš mánáiguin, nuoraiguin já bearrašiiguin bargi sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa sihke bajásgeassinsuorggi ámmátolbmot vásihit ehtalaš hástalusaid ja mo sii nagodit čoavdit daid? Geahpedivččego oktasaččat ráhkaduvvon ehtalaš rávvagat ámmátolbmuid noađi? Buoridivččego dat áššehasa sajádaga ja ovddidivččego dat duohta ovttaveardásašvuođa bálvalusain? Dát sáhtášedje leat buorit joatkkadutkanfáttát eamiálbmotdutkamuša dutkiide.
Mun suokkardallen maiddái dulkka geavaheami vásáhusaid sápmelaš áššehasat geahččanguovllus. Mo sámegielat áššehas vásiha dulkka geavaheami psykososiálalaš doarjaga bálvalusas, naba mielladearvvasvuođabálvalusas? Nubbi suokkardallama bohciidahttán oppalašvuohta lea sápmelaččaid ruovttuguovllu olggobealde ássi sápmelaš mánáid, nuoraid ja bearrašiid giela ja kultuvrra mieldásaš psykososiálalaš doarjaga dárbbu čielggadeapmi. Mu dutkamuš čájehii ámmátolbmuid kultuvrralaš gelbbolašvuođa dehálaš mearkkašumi psykososiálalaš doarjaga bálvalusain. Dieđuin jođiheami dáfus joatkkadutkangažaldat sáhtášii laktásit maiddái dasa, mo kultuvrralaš gelbbolašvuođa oččošii lasi ámmátolbmuide nu, ahte sámegielat álbmoga sosiála- já dearvvasvuođafuolahusa bálvalusaid fálašedje boahttevuođas ain giela ja kultuvrra mieldásažžan, fásta ja duođai ovttaveardásaš bálvalushápmin.
Mun vikkan dutkamušastan čájehit ámmátolbmuid oainnuid psykososiálalaš doarjaga dárbbus, mat badjánedje sámeservoša gaskkas. Lea dehálaš buktit oidnosii unnitlogu ja váldoálbmoga eahpesymmetriija bálvalusaid dálá ollašuvvamis. Mun sávan, ahte mu artihkkalis ovdanbuktin geahččanguovlluid, psykososiálalaš doarjaga ovddidanevttohusaid sihke sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid aktiivvalaš oassálastin ja ovddideaddjin livčče boahttevuođas sámegielat álbmot ieža. Ná danin, go sápmelaš mánáin ja nuorain lea vuoigatvuohta leat huksemin iežaset boahttevuođa, iežaset historjjá ja kultuvrra dulkoma bokte.
GÁLDUT
Aikio, A. (2010). Olmmošhan gal birge. Áššit mat ovddidit birgema. Karasjok: ČálliidLágádus.
Arola, L. (2021). Sámebaromehter 2020. Vuoigatvuođaministeriija, Oulu universitehta Giellagas-instituhtta. Lohkkojuvvon 10.7.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162826/OM_2021_1_SO.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Erholtz, J., Eriksen, H., Heikkilä, L., Pirkola, S., Sälevä, T. (2021). Psykososiaalinen tuki Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn aikana. Čielggadeapmi. Roavvenjárga: Lappi buohccedikšunbiire.
Heikkilä, L., Laiti-Hedemäki, E., Miettunen, T. (2019). Buorre eallin gávpogis – Saamelaisten hyvä elämä ja hyvinvointipalvelut kaupungissa. Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja, B Tutkimusraportteja ja selvityksiä 68. Lohkkojuvvon 10.7.2022. https://lauda.ulapland.fi/bitstream/handle/10024/63895/SARA_GAVPOGIS_valmis20190607%28korj%29-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö ITLA (2020). Eduskunnassa keskusteltiin lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen tulevaisuudesta. Lohkkojuvvon 9.7.2022. https://itla.fi/eduskunnassa-keskusteltiin-lasten-ja-nuorten-psykososiaalisen-tuen-tulevaisuudesta/
Juutilainen, S. (2017). Structural racism and Indigenous health: a critical reflection of Canada and Finland. Oulu universitehta. Lohkkojuvvon 5.7.2022. http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526215525.pdf
Kaarlela, V. (2022). Kansainvälisyys terveydenhuollossa 10.5.2022, 15.5.2022. Dievasmahttinskuvlejupmi. Oahppamateriála. Dálkkasdieđalaš dieđagoddi. Dearvvasvuođadiehtagiid suorgi. Oulu universitehta. Oulu.
Karvonen, S., Kestilä, L. (2019). Suomalaisten hyvinvointi 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. PunaMusta Oy Helsset 2019. Lohkkojuvvon 11.7.2022. https://www.julkari.fi/handle/10024/137498
Keskitalo, P., Peltola, M., Äärelä-Vihriälä, R. (2019). Saamelainen varhaiskasvatus nyt: arvot, käytänteet ja osallisuus arjessa. Lohkkojuvvon 15.7.2022. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfi-fe2019062722168.pdf
Lehtola, R., Ruotsala, P. (2017). Saamenkielisten palveluiden nykykartoitus. Sámediggi, Poske sámeovttadat. Lohkkojuvvon 5.7.2022. http://www.sosiaalikollega.fi/uutiset/hankkeet/lape/saam_nykytila_lanupe_110117
Lehtola, V-P. (2022). Entiset elävät meissä, Saamelaisten historiat ja Suomi. Helsset: Gaudeamus.
Majlander, S., Kuusio, H., Kauppinen, T., Kilpeäinen, K., Koskela, T., Rotko, T. (2021). Terveyden seuranta ja terveyserojen kaventaminen Suomessa: havaintoja terveyseroista ja käytännön toimista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lohkkojuvvon 10.7.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/143254/URN_ISBN_978-952-343-746-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.
Miettunen, T. (2021). Saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet. Selvitys saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle. Oikeus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:18. Lohkkojuvvon 11.7.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163018/OKM_2021_18.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Mäkitalo, M. (2022). ”Jos ei tunne kulttuuria, voi yhteistyössä olla haasteita” – Kulttuurinen kompetenssi saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden erityisen vaativan tuen palveluissa 2020-luvulla. Sápmelaš kultuvrra pro gradu. Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta. Lohkkojuvvon 10.8.2022. http://jultika.oulu.fi/Record/nbnfioulu-202206072627
Mäkitalo, M. (2021a). Saamelaisten mielenterveyspalvelut ja kulttuurinen kompetenssi Pohjoismaissa, kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Sápmelaš kultuvrra kandidáhtadutkan. Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta. Lohkkojuvvon 13.7.2022. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202106258747.pdf
Mäkitalo, M. (2021b). Saamelaisten lasten, nuorten ja perheiden erityisen vaativan tuen tarve. Pohjoinen osaamis- ja tukikeskus. Davvi-Bađaeatnama buresbirgenguovlu. Lohkkojuvvon 13.7.2022. https://pohjois-pohjanmaanhyvinvointialue.fi/wp-content/uploads/2022/02/ot-raportti-saamelaiserityiskysymys-002.pdf
Pasanen, A. (2016). Sámebaromehter 2016. Oikeusministeriön julkaisu 39/2016. Lohkkojuvvon 12.7.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78941/OMSO_39_2016_Saamebaro_120s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Rasmus, M. (2008). Bággu vuolgit, bággu birget. Giellagas-instituhtta, Oulu universitehta. Oulu.
Sámediggi (2022). Psykososiálalaš doarjaga ovttadat Uvja.
Lohkojuvvon 15.7.2022. https://www.samediggi.fi/2022/06/15/tervetuloa-saamelaisen-psykososiaalisen-yksikon-avajaisiin-16-6-2022/
Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija (2011) Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta. Etene-julkaisuja 32, 2011. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE, Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija, Helsset. Lohkkojuvvon 5.7.2022. https://etene.fi/documents/1429646/1559058/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf/13c517e8-6644-4fa5-8c5f-193cfdce9841/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL (2022). Osaamis- ja tukikeskukset. Lohkkojuvvon 4.7.2022. https://thl.fi/fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/lapsi-ja-perhepalveluiden-muutosohjelma-lape-/osaamis-ja-tukikeskukset
Dutkanehtalaš ráđđádallangoddi (2022). Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Lohkkojuvvon 31.5.2022 https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/HTK_ohje_2012.pdf
Vastaa
Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.